Tekninen audiologia ja sovellettu psykoakustiikka

Tutkimukseni tavoitteena on kehittää uusia teknisiä ja laskennallisia menetelmiä kuulonhuollon ammattilaisten avuksi ja potilaiden hyväksi. 

Tutkimusaiheitani ovat mm.

  • Tilastollinen koesuunnittelu
  • Psykoakustiikka
  • Elektrofysiologiset mittarit: EEG, MEG
  • Tinnitus

Tutkimuksesta vastaava henkilö: 

Petteri Hyvärinen, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori, dosentti

Kuulon herätevastemittaukset ja kuulontutkimusmenetelmien kehitys

Kuulon herätevastemittauksissa mitataan ääni- tai sähköpulssiherätteen synnyttämää sisäkorvan aistisolujen, kuulohermon tai aivokuoren vastetta. Mittauksia voidaan hyödyntää esimerkiksi pienten lasten kuulon mittauksissa tai sisäkorvaistutteen asetusten optimoinnissa. 

Tutkimustemme tarkoituksena on selvittää: 
  • herätevastemittausten (mm. ECochG, eCAP) kliinistä käytettävyyttä sekä erilaisten mittausasetusten vaikutusta.

Kuulontutkimusmenetelmiin keskittyvissä tutkimuksissamme pyrimme parantamaan kuulontutkimusten kustannustehokkuutta esimerkiksi hyödyntämällä koneoppimismenetelmiä kuulontutkimuksen nopeuttamiseksi sekä mahdollistamalla potilaan omatoimisen kuulontutkimuksen. (Pia, onko tämä sama kuin Motokin projekti?)

Lisäksi tutkimme realististen ääniympäristöjen hyödyntämistä toiminnallisen kuulon arvioinnissa ja kuulolaitteiden asetusten optimoinnissa. (Pia, onko tämä sama kuin Villen projekti?)

Tutkimuksesta vastaava henkilö: 

Pia Linder, sairaalafyysikko, filosofian tohtori

REM-mittauksen hyödyn validointi kuulokojesovituksessa 

Benefits of REM - BREM

  • REM-mittauksella (Real Ear Measurements) verifioidaan kuulokojeen antama vahvistus tärykalvolle.
  • REM-mittausta suositellaan mm. ISO-standardissa ensisijaisena kuulokojeiden sovitusmenetelmänä. Se on kuitenkin aikaavievää, vaatii osaamista ja kalliin laitteiston. 

Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää:

  • Hyödyttääkö REM-mittaus potilasta?
  • Parantaako REM-mittauksella sovitettu kuulokoje potilaan toiminnallista kuuloa verrattuna kojevalmistajien helppokäyttöisempiin sovitusalgoritmeihin?

Tutkimuksesta vastaava henkilö: 

Laura Ihalainen, lääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija

Sisäkorvan sähköiset mittaukset 

Istutteen luoman sähköisen kentän, sekä muiden elektrofysiologisten mittausten antaman informaation yhdistäminen kuvantamiseen ja koe-eläimillä havaittuihin sisäkorvan muutoksiin.

Tutkimuksesta vastaava henkilö: 

Matti Iso-Mustajärvi, osastonylilääkäri, dosentti

Sisäkorvaistutepotilaiden suomenkielisten elämänlaatukyselyiden kehitys ja validointi

  • Ilman validoitua tautispesifistä elämänlaatumittaria, sisäkorvaistutehoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointi on puutteellista ja hoidon kustannusvaikuttavuutta ei päästä luotettavasti arvioimaan.

Tutkimukseni tarkoituksena on:

  •  Kehittää ja validoida suomenkielinen, kliiniseen käyttöön sopiva, sisäkorvaistuteleikkauspotilaiden elämänlaatukysely.

Tutkimuksesta vastaava henkilö: 

Petrus Miettinen, lääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija

The utilisation of CI in the Northern Savon Welfare area: The development of evidence-based Finnish guidelines for CI candidacy (suomeksi?)

Tästä tekstisi alkaa. Voit klikata tästä ja alkaa kirjoittamaan. Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium totam rem aperiam eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem.

Tutkimuksesta vastaava henkilö:

Butoto Kazera, lääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija