Kuulemisen työläys huonokuuloisten lasten kielenopetuksessa
- Huonokuuloiset opiskelijat osallistuvat yleensä tavanomaiseen kielenopetukseen normaalisti kuulevien ikätovereidensa kanssa.
- Suurimpia haasteita huonokuuloiset opiskelijat kokevat nimenomaan kuuntelutehtävissä, jolloin he raportoivat tyypillisesti enemmän haasteita ja ponnistelun tarvetta kuulemisessa ja kuullun ymmärtämisessä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää:
- Mitä vaikutuksia kuulemisen työläydellä on erilaisten kuuntelutehtävien suorittamisessa?
- Voidaanko esim. pupillometriaa ja vasteaikaa hyödyntää kuulemisen työläyden mittaamisessa?
- Millaisia kokemuksia huonokuuloisilla opiskelijoilla on yleisessä kielenopetuksessa? Miten heidän akateemista menestystä voidaan tukea?
Tutkimuksesta vastaava henkilö:
Can Buldu, filosofian maisteri, väitöskirjatutkija
Virtuaaliääniympäristöjen soveltaminen kuulodiagnostiikan parantamiseen
- Meluisat kuuntelutilanteet ovat erityisen haastavia henkilöille, joilla on kuulonalenema.
- Tässä tutkimusprojektissa keskitytään kehittämään uusia kuulontestausmenetelmiä, jotka on suunniteltu nimenomaan vastaamaan kuuntelua tällaisissa olosuhteissa.
- Lähestymistapa perustuu virtuaaliääniympäristöjen luomiseen monikanavaisilla kaiutinjärjestelmillä ja kuulonarvioinnin tekemiseen näissä ääniympäristöissä.
Tutkimushypoteesi on, että nämä menetelmät mahdollistavat kuulonalenemien varhaisemman havaitsemisen ja tehokkaamman kuulonkuntoutuksen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö:
Ville Saari, diplomi-insinööri, väitöskirjatutkija
Koneoppimiseen perustuvan älykkään audiometrian kehittäminen
- Tavoitteeemme on kehittää täysin automatisoitu, itsenäiseen potilaskäyttöön suunnattu audiometri, joka ennustaa kuulokynnykset nopeammin kuin perinteinen Hughson-Westlake-menettely.
- Tässä työssä optimoimme testin käytettävyyttä, toteutettavuutta ja tehokkuutta kliinistä käyttöä varten keskittyen yli 65-vuotiaisiin potilaisiin.
Tutkimuksesta vastaava henkilö:
Motoki Saito, diplomi-insinööri, väitöskirjatutkija